särkynyt

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsærkynyt/, [ˈs̠ærk̟ynyt̪]
• Rhymes: -ærkynyt
• Hyphenation^(key): sär‧ky‧nyt

Adjective

särkynyt (comparative särkyneempi, superlative särkynein)

1. broken

Declension

Inflection of särkynyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative		särkynyt	särkyneet
genitive		särkyneen	särkyneiden särkyneitten
partitive		särkynyttä	särkyneitä
illative		särkyneeseen	särkyneisiin särkyneihin
		singular	plural
nominative		särkynyt	särkyneet
accusative	nom.	särkynyt	särkyneet
	gen.	särkyneen
genitive		särkyneen	särkyneiden särkyneitten
partitive		särkynyttä	särkyneitä
inessive		särkyneessä	särkyneissä
elative		särkyneestä	särkyneistä
illative		särkyneeseen	särkyneisiin särkyneihin
adessive		särkyneellä	särkyneillä
ablative		särkyneeltä	särkyneiltä
allative		särkyneelle	särkyneille
essive		särkyneenä	särkyneinä
translative		särkyneeksi	särkyneiksi
abessive		särkyneettä	särkyneittä
instructive		—	särkynein
comitative		—	särkyneine

Possessive forms of särkynyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative särkyneeni särkyneeni accusative nom. särkyneeni särkyneeni gen. särkyneeni genitive särkyneeni särkyneideni särkyneitteni partitive särkynyttäni särkyneitäni inessive särkyneessäni särkyneissäni elative särkyneestäni särkyneistäni illative särkyneeseeni särkyneisiini särkyneihini adessive särkyneelläni särkyneilläni ablative särkyneeltäni särkyneiltäni allative särkyneelleni särkyneilleni essive särkyneenäni särkyneinäni translative särkyneekseni särkyneikseni abessive särkyneettäni särkyneittäni instructive — — comitative — särkyneineni second-person singular possessor singular plural nominative särkyneesi särkyneesi accusative nom. särkyneesi särkyneesi gen. särkyneesi genitive särkyneesi särkyneidesi särkyneittesi partitive särkynyttäsi särkyneitäsi inessive särkyneessäsi särkyneissäsi elative särkyneestäsi särkyneistäsi illative särkyneeseesi särkyneisiisi särkyneihisi adessive särkyneelläsi särkyneilläsi ablative särkyneeltäsi särkyneiltäsi allative särkyneellesi särkyneillesi essive särkyneenäsi särkyneinäsi translative särkyneeksesi särkyneiksesi abessive särkyneettäsi särkyneittäsi instructive — — comitative — särkyneinesi first-person plural possessor singular plural nominative särkyneemme särkyneemme accusative nom. särkyneemme särkyneemme gen. särkyneemme genitive särkyneemme särkyneidemme särkyneittemme partitive särkynyttämme särkyneitämme inessive särkyneessämme särkyneissämme elative särkyneestämme särkyneistämme illative särkyneeseemme särkyneisiimme särkyneihimme adessive särkyneellämme särkyneillämme ablative särkyneeltämme särkyneiltämme allative särkyneellemme särkyneillemme essive särkyneenämme särkyneinämme translative särkyneeksemme särkyneiksemme abessive särkyneettämme särkyneittämme instructive — — comitative — särkyneinemme second-person plural possessor singular plural nominative särkyneenne särkyneenne accusative nom. särkyneenne särkyneenne gen. särkyneenne genitive särkyneenne särkyneidenne särkyneittenne partitive särkynyttänne särkyneitänne inessive särkyneessänne särkyneissänne elative särkyneestänne särkyneistänne illative särkyneeseenne särkyneisiinne särkyneihinne adessive särkyneellänne särkyneillänne ablative särkyneeltänne särkyneiltänne allative särkyneellenne särkyneillenne essive särkyneenänne särkyneinänne translative särkyneeksenne särkyneiksenne abessive särkyneettänne särkyneittänne instructive — — comitative — särkyneinenne third-person possessor singular plural nominative särkyneensä särkyneensä accusative nom. särkyneensä särkyneensä gen. särkyneensä genitive särkyneensä särkyneidensä särkyneittensä partitive särkynyttään särkynyttänsä särkyneitään särkyneitänsä inessive särkyneessään särkyneessänsä särkyneissään särkyneissänsä elative särkyneestään särkyneestänsä särkyneistään särkyneistänsä illative särkyneeseensä särkyneisiinsä särkyneihinsä adessive särkyneellään särkyneellänsä särkyneillään särkyneillänsä ablative särkyneeltään särkyneeltänsä särkyneiltään särkyneiltänsä allative särkyneelleen särkyneellensä särkyneilleen särkyneillensä essive särkyneenään särkyneenänsä särkyneinään särkyneinänsä translative särkyneekseen särkyneeksensä särkyneikseen särkyneiksensä abessive särkyneettään särkyneettänsä särkyneittään särkyneittänsä instructive — — comitative — särkyneineen särkyneinensä

Synonyms

• hajalla, mäsänä, rikki, tuusannuuskana

Derived terms

• särkynyt sydän

Participle

särkynyt

1. past active participle of särkyä

Verb

särkynyt

1. past active indicative connegative of särkyä

   Maljakko ei särkynyt, vaikka se tippui lattialle.

   The vase didn't break, although it fell on the floor.