Perioodisch tabäl

Täkst aw mooringer frasch

Jü perioodisch tabäl foon da keemische elemänte as en forstaling foon da bekånde keemische elemänte, ordned eefter elektroonestruktör sü dåt maning keemische äinschape ham döör jü tabäl änre aw en räigelmääsien wise.

Jü perioodisch tabäl foon e elemänte

Dåt fülien bil wiset jü tabäl foon da diling bekånde elemänte. Ark elemänt as aplisted eefter sin atoomtål än keemisch sümbool. Wan huum e wiser boowen aw en sümbool hålt, schucht huum di noome foon dåt elemänt, än wan huum deeraw klikt, kamt huum tu di tuhiirene artiikel.

Jü perioodisch tabäl as en baispal foon en klassifikationssüsteem: Elemänte önj jüseelwi split unti diseelwie perioodische tabälefloose – ålsü deele önj e tabäl dåtseelwi blai – hääwe äänlike keemische äinschape.

Grupe

Perioode

1
H

2
He

2

3
Li

4
Be

5
B

6
C

7
N

8
O

9
F

10
Ne

3

11
Na

12
Mg

13
Al

14
Si

15
P

16
S

17
Cl

18
Ar

4

19
K

20
Ca

21
Sc

22
Ti

23
V

24
Cr

25
Mn

26
Fe

27
Co

28
Ni

29
Cu

30
Zn

31
Ga

32
Ge

33
As

34
Se

35
Br

36
Kr

5

37
Rb

38
Sr

39
Y

40
Zr

41
Nb

42
Mo

43
Tc

44
Ru

45
Rh

46
Pd

47
Ag

48
Cd

49
In

50
Sn

51
Sb

52
Te

53
I

54
Xe

6

55
Cs

56
Ba

*

71
Lu

72
Hf

73
Ta

74
W

75
Re

76
Os

77
Ir

78
Pt

79
Au

80
Hg

81
Tl

82
Pb

83
Bi

84
Po

85
At

86
Rn

7

87
Fr

88
Ra

*
*

103
Lr

104
Rf

105
Db

106
Sg

107
Bh

108
Hs

109
Mt

110
Ds

111
Rg

112
Cn

113
Uut

114
Uuq

115
Uup

116
Uuh

117
Uus

118
Uuo

* Lanthanide

57
La

58
Ce

59
Pr

60
Nd

61
Pm

62
Sm

63
Eu

64
Gd

65
Tb

66
Dy

67
Ho

68
Er

69
Tm

70
Yb

** Aktinide

89
Ac

90
Th

91
Pa

92
U

93
Np

94
Pu

95
Am

96
Cm

97
Bk

98
Cf

99
Es

100
Fm

101
Md

102
No

Kemisch ra foon jü periodisch tabäle
Alkalimetale	Jardalkalimetale	Lanthanide	Aktinide	Ouergungsmetale
Swåke metale	Metalloïde	Ai-metale	Halogeen	Äädelgase

Atoomtåle önj rüüdj djüse aw elemente wat ai natörlik aw e wråål forkaame.

Histoori

Dåt systeem wörd ütwikeld tu en tid as er nuch ninte am e anerlike apbäg foont atoom bekånd wus. Da elemänte wörden ordned eefter jare atoommase.

Di tjüsche Johann Wolfgang Döberreiner wus di jarste, wat er en tuhuupehångst fün twasche e atoommase än da keemische äinschape foon änkelte elemänte. Widere wörd hi ferbininge twasche da mase foon wase elemänte wis. Hi unerschåås ‚triitåle‘ foon tuhuupehingene elemänte. Di änglönjer John Alexander Reina Newlands fün üt, dåt deer en råigelmääsihäid foon oocht elemänte tu toochs bestöö än stald jü jarst perioodisch tabäl ap, ouers följk heet ham ütlååked, as hi sää, dåt huum dåt ferglike köö ma da oktaawe önj e musiik. Aptu pååsed sin systeem bloot tu da jarste perioode än ai tu da lääsere, wat långer san.

Tuleest hääwe di tjüsche Lothar Meyer än di ruse Dmitry Mendeleyev 1879 jü jarst wersioon foon jü perioodisch tabäl as we's diling kåne, publisiird. Deerbai hääwe ja, as uk ål John A. R. Newlands, for teluur än jood jü masefüli amdraid. Deerdöör as e oueriinjstiming önj da äinschape ferbääderd wörden. Eefter dåt apkaamen foon e woogemekåånik as dütlik wörden, hü dåt köm. Dåt as nån tufål, dåt da perioode foon jüdeer tabäl jü eläktroonetål önj da schale foon e atoome fülie.

Kiik uk deer

Wikimedia Commons heet bile unti filme tu: Perioodisch tabäl
Perioodisch tabäle eefter IUPAC (International Union of Pure and Applied Chemistry, änglisch)
Dåt perioodesystem ma bile