Yllätys oli suuri, kun yleisurheilun kattojärjestö Suomen urheiluliitto 11. huhtikuuta tiedotti uudesta rekrytoinnistaan. SUL kertoi palkanneensa huippu-urheilujohtajakseen Tuomo Salosen.
Salonen työskenteli jo aiemmin Urheiluliitossa huippu-urheilun valmennuspäällikkönä vuodet 2020–23. Sen jälkeen juristin koulutuksen saanut, opinnoissaan myös antidopingjuridiikkaan perehtynyt Salonen sai työpaikan, jota voi suomalaisittain pitää lähes ainutlaatuisena näköalatasanteena globaalissa huippu-urheilussa.
Hän toimi vuodet 2023–2025 Kansainvälisen yleisurheiluliiton World Athleticsin riippumattomassa etiikka- ja antidopingtutkintayksikössä eli Athletics Integrity Unitissa Case managerin tehtävissä.
Salonen viimeistelee paraikaa työtehtäviään AIU:ssa, kunnes aloittaa SUL:ssa 5. toukokuuta. Edellisen kerran Urheiluliitossa on ollut henkilö, Jarmo Mäkelä, huippu-urheilujohtajan nimikkeellä lähes neljännesvuosisata sitten.
Suuressa suosiossa
Salonen oli Urheiluliitossa urheilijoiden suuressa suosiossa mm. siksi, että hän on maailman johtavia arvokisojen rankingjärjestelmän asiantuntijoita. Moni suomalainen yleisurheilija sai 2021–23 arvokisapaikan pitkälti siksi, että myös kilpailumanagerin koulutuksen saanut Salonen osasi ohjata heidät poikkeuksellisen hyvin rankingpisteitä tuottaneisiin näyttökilpailuihin.
Vaikka Salosen pätevyyttä ei kukaan kiistä, Urheiluliiton toimitusjohtaja Harri Aalto tietää, että rekrytointi on aiheuttanut lajikentällä myös hämmennystä. Varsinkin sosiaalisessa mediassa aktiivinen yleisurheiluväki on ihmetellyt, miksi liittoon palkataan huippu-urheilujohtaja eikä kovasti tarpeellista, suoraa valmennusosaamista, sillä Jani Tanskanen hoitaa jo liitossa GM:n tehtäviä.
Urheiluliiton systeemissä hallitus nimittää toimitusjohtajan, joka vastaa muista rekrytoinneista. Salosen palkkauksen Aalto toki käytti myös Riikka Pakarisen puheenjohtajamassa luottamusjohdossa. Urheiluliitto on luopunut pitkäaikaisesta lajivalmentajajärjestelmästään, mutta on edelleen mukana yhtenä palkanmaksajana useissa valmennuspesteissä.
– Meille oli positiivinen yllätys, että Tuomo halusi palata auttamaan suomalaista yleisurheilua, sillä hän oli AIU:ssa todella hienossa työpaikassa. Ymmärrän, että Tuomon rekrytointi on herättänyt myös kysymyksiä, mutta me pidämme sitä erittäin perusteltuna, Aalto toteaa Yle Urheilulle.
Kolme henkilöä kartoitettiin
Aalto kieltää ehdottomasti, että koko pesti keksittiin ja täytettiin vain Salosta varten eikä liittoon olisi tullut huippu-urheilujohtajaa, jos tämä ei olisi suostunut.
– Pöytäkirjasta löytyy merkintä jo elokuun 16. päivältä viime vuodelta, että liitto palkkaa joka tapauksessa huippu-urheilujohtajan, koska Jani Tanskasen työkuorma oli käynyt kohtuuttoman suureksi yhden henkilön osalle. Kartoitimme yhteensä kolme henkilöä.
Tämän vakuudeksi Aalto esitteli Yle Urheilulle liiton strategiamateriaaleja, joissa Tanskaselle luvattiin jo viime kesänä yksi henkilö avuksi huippuvaiheen työhön.
Uuden johtajan tarve perustuu Aallon mukaan pitkälti siihen, että Salosen aisaparina edellisen SUL-pestin aikana toiminut Jarkko Finni on nykyään valmennuksen ja koulutuksen johtaja ja kiinni ennen kaikkea huippuseuroissa eikä hän ehdi auttaa Tanskasta.
– Jatkossa Salonen ottaa vastuulleen aikuisten arvokisat, niihin valmistautumisen ja kärkiurheilijoiden sekä heidän valmentajiensa työskentelyedellytykset. Tanskanen vastaa Team Finlandin nuorista ja junioreista ja heidän arvokisoistaan. Työmäärä on erittäin iso, sillä kisoja on paljon. Salonen ei ole organisaatiossa Tanskasen esimies.
Urheiluliitossa työskentelee päällikkönä tai johtajana yhteensä 22 henkilöä, mikä on myös ihmetyttänyt lisää valmennuksen resursseja toivovalla lajikentällä.
– Nimikkeet hämäävät, monen toimenkuvaa kuvaisi ehkä paremmin sana asiantuntija, Aalto sanoo.
Toimitusjohtaja on vakuuttunut, että Salonen on liitolle kulueräänsä tuottavampi investointi. Tuoreimmassa tilinpäätöksessään liitto teki noin 200 000 euroa plusmerkkisen tuloksen. Tämän vuoden tavoite on nollatulos, kun tuottoisa Ruotsi-ottelu käydään länsinaapurissa.
Yksi suomalaisen yleisurheilun ongelma on se, että kokeneimmat ja meritoituneimmat managerit Jukka Härkönen ja Tero Heiska ovat paketoimassa uriaan, eikä nuoremmalta polvelta vielä löydy samanlaista kontaktiverkostoa. Kilpailumanagerin kontaktit ovat kaikki kaikessa, kun urheilijoita uitetaan kansainvälisiin kisoihin.
– Vaikka Tuomon nimike liitossa ei ole kilpailumanageri, on selvää, että hän pystyy kontakteineen auttamaan urheilijoita merkittävästi myös tällä puolella, Aalto sanoo.